Sukupolveni tavoin nuoruuteeni kuului sarjakuvalehdet, joita käytiin ostamassa. Ilmojen Korkeajännitys ja   teki minuun lähtemättömän vaikutuksen ja siitä lähtien olen fanittanut lentokoneita ja kaikkea niihin liittyvää. Lapsuudessani ei ollut tietokoneita, joten sarjakuvalehdet olivat nuorten ykkösjuttu. Pienoismalleja sai ostaa jokaisesta isommasta kaupasta ja valikoima oli todella kattava. Näitä sitten pääasiassa talvisin liimailtiin hätäisesti kasaan ja ”lennettiin” olohuoneen ja keittiön väliä. Kouluvihkojen sivut olivat täyteen piirretty lentokoneita, joista opettaja minua huomautti. En kuuna päivänä olisi uskonut, jos minulle olisi sanottu, että jonain päivänä ovat tietokoneet ja niissä erittäin autenttiset lentosimulaattoripelit. Nuorelle Tarmolle tämä olisi ollut paratiisi, jota parempaa ei voisi olla.

Tietokoneiden maailmaan sukelsin 26-vuotiaana ostaessani Amiga 500 musiikin tekemistä varten. Mukana tuli kolme peliä ja homma oli sillä selvä. Tietysti pelit veivät minut niin kuin muutkin mukanaan ja niistä tuli elämäni tärkein asia hyvin pitkäksi aikaa. Akateemisesta kirjakaupasta sitten ostin Microprosen F17A lentosimulaattorin, joka oli hyvin alkeellinen ja muistutti simulaattoria hyvin vähän. Lucasarts julkaisi samoihin aikoihin Battle of Britain simulaattorin ja se oli erittäin suosittu minun ikäpolven pelaajien keskuudessa. Eihän tämä ollut mallinnettu edes sinne päin, mutta tuntuma lentämisestä oli kuitenkin jo olemassa. 1980-luvun loppupuolella eivät tietokoneet olleet vielä kovinkaan yleisiä kapistuksia ja näitä pidettiin lähinnä pienten piirien leikkikaluina. 

1990-luvun alussa siirryin sitten PC tietokoneen käyttäjäksi ja simulaattoreita ilmestyi vuosittain useita lähinnä Microproselta.  Microprosen Falcon 3 oli ensimmäinen varsinainen simulaattori, joka mallinsi F16 hävittäjää. Nyt pelissä oli dynaaminen kampanja johon omalla tekemisellä pystyi vaikuttamaan. Falcon 4.0 oli sitten dynaamisen kampanjan graalin malja, jota ei tänä päivänäkään ole kukaan pystynyt matkimaan. Siinä koko sota oli koko ajan käynnissä ja tunne siellä olosta oli kyllä melkoinen.  Falcon 4.0 mallintaa amerikkalaista F-16 hävittäjää Koreoiden välisessä sodassa. Tehtävänä on puolustaa Etelä-Koreaa, kunnes USA saa joukot tuotua Koreaan. Sotaa on käynnissä koko ajan pelattaessa ja omat onnistuneet tehtävät vaikuttavat sodan kulkuun. Tämä ei ole helppo simulaattori ja voittaminen on todella haastavaa. Jokainen sota on erilainen, koska tehtävät tulevat sen mukaan miten sota sujuu, ei valmiista tehtävistä. Yleensä näissä simulaattoreissa tehtävät on valmiiksi tehtyjä, joita sitten lennät. Tämä tekee Falcon 4.0 erilaisen, kun ei tarvitse samoja valmiiksi tehtyjä tehtäviä lentää, joihin kyllästyy hyvin nopeasti. Valitettavasti myöhemmissä simulaattoreissa ei tällaista ole nähty, vaan on tyydytty valmiiksi tehtyihin tehtäviin.

1980-luvun alussa myös siviilisimulaattorit tulivat markkinoille, ne olivat erittäin alkeellisia ja suorastaan naurettavan näköisiä. Microsoftin sittemmin erittäin suosittu Flight Simulator oli kuitenkin alusta asti oikeiden lentäjien suosiossa.  Kouluttajat ovat käyttäneet lentosimulaattoreita opetuksen ohella alusta asti. Microsoftin simulaattoreiden ympärille on muodostunut satojen tuhansien ”lentäjien” käyttäjäkunta. Viime vuoden syksyllä 16 vuoden tauon jälkeen ilmestyi MSFS2020, joka on huikaiseva peli. Koko maailma on ”mallinnettu” joka on Bing satelliittikarttoja käyttäen saatu aikaiseksi.  Ensimmäisen kerran maailma on samannäköinen kuin valokuvissa. Netissä ovat lentäjät vertailleet oikeata videokuvaa ja MSFS2020 videokuvaa keskenään. Vielä kuitenkin erottaa kumpi on kumpi, mutta erot ovat kyllä jo hyvin vähäisiä. Tästä on muodostunut mahtava elämys-simulaattori. Miltä näyttää lentää Egyptin Gizan pyramidien yli? Miltä näyttää Niagaran putous, kun lentää jokea pitkin pienellä kiikkerällä Piperin yksimoottorisella trainerilla.  Miltä näyttää kuuluisat Grand Canyonit, kun lentää niitä pitkin varoen törmäämästä Kanjonin kallioihin. Voit käydä katsomassa Machu Picchua, Inkaintiaanien käsittämätöntä taidonnäytettä. Vuorenrinteelle rakennettu pieni kaupunki saa kyllä alaleuan tippumaan pöydälle. Atsteekkien pyramidit ja muut historialliset kohteet löytyvät helposti. Kyseessä on todellinen elämys-simulaattori, joka tuo koko maailman tietokoneruudulle. 

Mitä tarvitset simulaattoriharrastukseen minimissään?

Riittää kun on tarpeeksi nopea tietokone ja siihen joku Joystick tyyppinen ohjain. Muuta et tarvitse kun pystyt jo melko hyvin ”lentämään”. Sitten kun harrastus vie mukanaan tulee mukaan parempien ohjaimien hankkiminen. Tähänkin riittää niin sanottu HOTAS joystick sekä kaasu- ja peräsinpolkimet. Minulla ei alkuun ollut kuin Graviksen erittäin huono Joystick, mutta tällä sitten pelailin aivan tyytyväisenä, kun en paremmasta tiennyt. Vuosikymmenien aikana ovat lento-ohjaimet kehittyneet huimasti ja potentiometrit ovat vaihtuneet magneettisiin Hall-sensoreihin. Tästä se minun kohdalla alkoi, Graviksen analoginen ohjain oli ensimmäinen joystick tyyppinen ohjain, jonka hankin.