Sukupolveni tavoin nuoruuteeni kuului sarjakuvalehdet, joita käytiin ostamassa. Ilmojen Korkeajännitys ja   teki minuun lähtemättömän vaikutuksen ja siitä lähtien olen fanittanut lentokoneita ja kaikkea niihin liittyvää. Lapsuudessani ei ollut tietokoneita, joten sarjakuvalehdet olivat nuorten ykkösjuttu. Pienoismalleja sai ostaa jokaisesta isommasta kaupasta ja valikoima oli todella kattava. Näitä sitten pääasiassa talvisin liimailtiin hätäisesti kasaan ja ”lennettiin” olohuoneen ja keittiön väliä. Kouluvihkojen sivut olivat täyteen piirretty lentokoneita, joista opettaja minua huomautti. En kuuna päivänä olisi uskonut, jos minulle olisi sanottu, että jonain päivänä ovat tietokoneet ja niissä erittäin autenttiset lentosimulaattoripelit. Nuorelle Tarmolle tämä olisi ollut paratiisi, jota parempaa ei voisi olla.

Tietokoneiden maailmaan sukelsin 26-vuotiaana ostaessani Amiga 500 musiikin tekemistä varten. Mukana tuli kolme peliä ja homma oli sillä selvä. Tietysti pelit veivät minut niin kuin muutkin mukanaan ja niistä tuli elämäni tärkein asia hyvin pitkäksi aikaa. Akateemisesta kirjakaupasta sitten ostin Microprosen F17A lentosimulaattorin, joka oli hyvin alkeellinen ja muistutti simulaattoria hyvin vähän. Lucasarts julkaisi samoihin aikoihin Battle of Britain simulaattorin ja se oli erittäin suosittu minun ikäpolven pelaajien keskuudessa. Eihän tämä ollut mallinnettu edes sinne päin, mutta tuntuma lentämisestä oli kuitenkin jo olemassa. 1980-luvun loppupuolella eivät tietokoneet olleet vielä kovinkaan yleisiä kapistuksia ja näitä pidettiin lähinnä pienten piirien leikkikaluina. 

1990-luvun alussa siirryin sitten PC tietokoneen käyttäjäksi ja simulaattoreita ilmestyi vuosittain useita lähinnä Microproselta.  Microprosen Falcon 3 oli ensimmäinen varsinainen simulaattori, joka mallinsi F16 hävittäjää. Nyt pelissä oli dynaaminen kampanja johon omalla tekemisellä pystyi vaikuttamaan. Falcon 4.0 oli sitten dynaamisen kampanjan graalin malja, jota ei tänä päivänäkään ole kukaan pystynyt matkimaan. Siinä koko sota oli koko ajan käynnissä ja tunne siellä olosta oli kyllä melkoinen.  Falcon 4.0 mallintaa amerikkalaista F-16 hävittäjää Koreoiden välisessä sodassa. Tehtävänä on puolustaa Etelä-Koreaa, kunnes USA saa joukot tuotua Koreaan. Sotaa on käynnissä koko ajan pelattaessa ja omat onnistuneet tehtävät vaikuttavat sodan kulkuun. Tämä ei ole helppo simulaattori ja voittaminen on todella haastavaa. Jokainen sota on erilainen, koska tehtävät tulevat sen mukaan miten sota sujuu, ei valmiista tehtävistä. Yleensä näissä simulaattoreissa tehtävät on valmiiksi tehtyjä, joita sitten lennät. Tämä tekee Falcon 4.0 erilaisen, kun ei tarvitse samoja valmiiksi tehtyjä tehtäviä lentää, joihin kyllästyy hyvin nopeasti. Valitettavasti myöhemmissä simulaattoreissa ei tällaista ole nähty, vaan on tyydytty valmiiksi tehtyihin tehtäviin.

1980-luvun alussa myös siviilisimulaattorit tulivat markkinoille, ne olivat erittäin alkeellisia ja suorastaan naurettavan näköisiä. Microsoftin sittemmin erittäin suosittu Flight Simulator oli kuitenkin alusta asti oikeiden lentäjien suosiossa.  Kouluttajat ovat käyttäneet lentosimulaattoreita opetuksen ohella alusta asti. Microsoftin simulaattoreiden ympärille on muodostunut satojen tuhansien ”lentäjien” käyttäjäkunta. Viime vuoden syksyllä 16 vuoden tauon jälkeen ilmestyi MSFS2020, joka on huikaiseva peli. Koko maailma on ”mallinnettu” joka on Bing satelliittikarttoja käyttäen saatu aikaiseksi.  Ensimmäisen kerran maailma on samannäköinen kuin valokuvissa. Netissä ovat lentäjät vertailleet oikeata videokuvaa ja MSFS2020 videokuvaa keskenään. Vielä kuitenkin erottaa kumpi on kumpi, mutta erot ovat kyllä jo hyvin vähäisiä. Tästä on muodostunut mahtava elämys-simulaattori. Miltä näyttää lentää Egyptin Gizan pyramidien yli? Miltä näyttää Niagaran putous, kun lentää jokea pitkin pienellä kiikkerällä Piperin yksimoottorisella trainerilla.  Miltä näyttää kuuluisat Grand Canyonit, kun lentää niitä pitkin varoen törmäämästä Kanjonin kallioihin. Voit käydä katsomassa Machu Picchua, Inkaintiaanien käsittämätöntä taidonnäytettä. Vuorenrinteelle rakennettu pieni kaupunki saa kyllä alaleuan tippumaan pöydälle. Atsteekkien pyramidit ja muut historialliset kohteet löytyvät helposti. Kyseessä on todellinen elämys-simulaattori, joka tuo koko maailman tietokoneruudulle. 

 

Mitä tarvitset simulaattoriharrastukseen minimissään?

 

Riittää kun on tarpeeksi nopea tietokone ja siihen joku Joystick tyyppinen ohjain. Muuta et tarvitse kun pystyt jo melko hyvin ”lentämään”. Sitten kun harrastus vie mukanaan tulee mukaan parempien ohjaimien hankkiminen. Tähänkin riittää niin sanottu HOTAS joystick sekä kaasu- ja peräsinpolkimet. Minulla ei alkuun ollut kuin Graviksen erittäin huono Joystick, mutta tällä sitten pelailin aivan tyytyväisenä, kun en paremmasta tiennyt. Vuosikymmenien aikana ovat lento-ohjaimet kehittyneet huimasti ja potentiometrit ovat vaihtuneet magneettisiin Hall-sensoreihin. Tästä se minun kohdalla alkoi, Graviksen analoginen ohjain oli ensimmäinen joystick tyyppinen ohjain, jonka hankin.

Internetin tullessa 1995 sitten löysin Thrustmasterin sivut ja kotimaisesta kaupasta hankin jo oikeaa ohjainta muistuttavan kapistuksen. Tämäkin oli melkoisen muovinen ja huonosti suunniteltu, mutta askeleet oli otettu.

Thrustmasterilta on tasaisin välein tullut parempia lento-ohjaimia ulos. Viimeisimpänä HOTAS WARTHOG, joka on täysmetallinen ja kestävä kapistus. Minulla on tämä ollut jo vuosia käytössä ja toimii edelleen hyvin. Perinteiset potentiometrit on korvattu magneettisilla Hall Effect Sensoreilla jotka ovat periaatteessa ikuisia.

Peräsinpolkimet

Lentokoneessa on ”pyrstössä” sivuperäsin jota ohjataan jalkapedaaleilla. Ilman sivuperäsintä lentokonetta olisi täysin mahdoton lentää tuulisissa olosuhteissa. Lentokentälle, jos joudutaan laskeutumaan sivutuulessa, niin lentokonetta voidaan pahimmillaan joutua lentämään lähes poikittain tuulta vasten, jotta kone saadaan pysymään kohti kiitotietä. Ilman peräsintä se olisi täysin mahdotonta ja sivutuuli työntäisi konetta minne sattuu. Isommilla kiitoradoilla on yleensä kaksi kiitotietä ristin muodossa, jotta vältytään sivutuuleen laskeutumasta, mutta kaikilla ei näin ole. 

Lentosimulaattoreihin peräsinpolkimet ilmaantuivat puolessa välissä ja sellaiset sitten hankin. CH productin pedaalit olivat ensimmäiset jotka tulivat markkinoille. Peräsinpolkimia valmistaa myös muutama pienempi yritys, joiden laatu on sitten huippuluokkaa. Esittelen tässä tämän hetken valmistajat joiden tuotteita kannattaa harkita, jos innostuu harrastuksesta.

Thrustmasterilla on parikin eri peräsinpoljinta valikoimassaan. Kuvassa on heidän huippupedaalit.

MFG Crosswind on pieni muutaman työntekijän yritys, joiden peräsinpolkimet ovat myös erittäin laadukkaat. Omassa käytössä on ollut jo vuosia heidän valmistamat peräsinpolkimet ja ovat edelleen kuin uudet.

Slaw Device on varsinkin sotilassimulaattorilentäjien suosiossa. Yhden miehen yritys, jonka pedaalit ovat myös erittäin laadukkaat.

Ohjaimia on saatavilla myös tunnetuilta valmistajilta Logitech jne. . En suosittele näiden ohjaimia, koska laatu on sitten melkoisen huonoa ja ”lentämisen” ilo menee sitten sadatellessa temppuilevien ohjainten kanssa.

Rattityyppiset ohjaimet (Yoke)

Siviililentokoneita ohjataan Kahdella ohjaintyypillä, joista ratti (Yoke) on yleisempi kuin Joystick. Markkinoilla on useita eri valmistajan ohjaimia. Tässä on pari yleisintä ohjainta.

 

Logitech / Saitek

Honeycomb Alpha Flight Controls

Lentokoneen kaasu ja muut kontrollit

Lentokoneen teho- ja muille säätimille on myös omat ohjaimensa joista Honeycombin Bravo Throttle on erittäin monipuolinen ja kohtuu hintainen.

Honeycomb Bravo Throttle Quadrant

Kuvassa on tällä hetkellä käyttämäni ohjaimet, jotka on täysin ”viritetty” MSFS2020 varten. Rattiohjain ja kaasut sekä autopilotti ovat Honeycombin tuotteita, jotka tulivat markkinoille viime kesänä. Radio Panel on viimeisin hankinta ja se on Logitech / Saitekin tuotantoa. Ipad ohjaa Garmin 1000 monitoiminäyttöä. Peräsinpolkimena esittelemäni MGF Crosswindit.

Tästä seuraava askel on sitten täysiverisen ohjaamon rakentaminen esim. autotalliin, mutta se on jo kallista leikkiä. Ohjaamon kustannukset pyörivät 20000€ – 100 000€. 

Lopuksi vielä linkkejä simulaattoreihin ja sivustoihin.

https://store.ncinformatique.ch/en/  Täältä sitten voi hankkia kokonaisen lentokoneen ohjaamon.

https://www.flightsimulator.com/   Tämän hetken kaunein ja uusin tulokas siviilisimulaattori rintamalla. On vielä keskeneräinen ja erittäin raskas. Vaatii PC:ltä paljon tehoa, joten hitailla ja vanhoilla tietokoneilla tätä ei edes kannata yrittää pelata.

https://www.x-plane.com/ Toinen varteenotettava siviilisimulaattori. Pyörii hiukan kevyemmälläkin koneella, mutta on visuaalisesti jo vanhahtava. Hyvänä puolena paljon ilmaisia sekä kaupallisia lisäosia, koneita lentokenttiä jne.

https://www.prepar3d.com/ Vanhan FSX pohjalta tehty erittäin kallis simulaattori. Käytetään lennonopetuksessa, mutta jonkin verran myös kotilentäjillä käytössä.

https://il2sturmovik.com/ Toista maailmansotaa simuloiva simulaattori. Tämän hetken suosituin sotilassimulaattori. Kevyemmälläkin koneella pärjää. Tätä voit pelata yksin taikka lentää netin kautta muita vastaan.

https://riseofflight.com/ Ensimmäisen maailmansodan lentosimulaattori. Tätä voi lentää ilmaiseksi muutamalla koneella. Ei vaadi tietokoneelta mahdottomia, joten pyörii kevyemmälläkin kokoonpanolla hyvin. Kaikki lentokoneet eivät ole ilmaisia vaan ne pitää pelin omasta kaupasta ostaa.

https://www.digitalcombatsimulator.com/en/ Mallintaa lähinnä nykypäivän hävittäjiä. Tätäkin voi pelata muutamalla koneella ilmaiseksi. Täysiverinen simulaattori, jonka kynnys pelata on korkea. Vaatii paljon opettelua, ennen kuin simulaattoriin pääsee sisälle. Sunnuntailentäjälle tämä ei ole oikea vaihtoehto, mutta jos on kärsivällisyyttä ja halua niin tästä saa paljon irti.

https://www.fsnordic.net/ Suomalainen siviilisimulaattoreihin keskittynyt sivusto. Täältä löytyy tietoa sekä ilmaisia lisäosia. Aikanaan oli hyvinkin vilkas sivusto, mutta viime aikoina ollut aika hiljaista.

https://www.avsim.com/ Eräs vanhimmista sivuista ja täällä on aktiivinen foorumi.

https://www.justflight.com/ Kaupallinen sivusto josta voi ostaa lisäosia. Erittäin laadukkaita.

https://forums.flightsimulator.com/ MSFS2020 virallinen foorumi.

 

 

Tarmo Ruuska

Jaa tämä: