NAENE JA AATO

Me naeset, kaekentietäväeset, tietennii tiijetää aatoista kaekki, jokkaisesta pikku osasestakkii mittee nyt ikinä aatossa voep olla. Nojoo, niinpähä minnäe luuli tuntevanj oma aatoni. Vuan kuinkas kävikää? Tulpa tuassiisa opittuva aatostani jottaen uutta ja erikoesta.

Lähinpä tuannoin ajelemmaa kaappaan päen ja äimästelin, minkätaatta vastaantulevat aatoilijat vilikuttelloo minulle aatonvalojaa. Alako asija huolestuttammaa siihe mallii, että piätin ajjoo lähimmälle huoltoasemalle asijata  pohtimmaa. Hakkeuvuin korjuumiehe pakkeille ja kerroin hälle huoleaeheeni vastaantulevien aatoilijoijen vilikuttelusta.

Noh, korjooja kuuntelj huoleaeheen ja totes, että teellä ei vissii ollunna ajovalot piällä ku ajotte tänne. MITTEE, MITTEE??? Mite se kehtoo moesta ies väetteekkää? Tietennii minulla ol ajovalot piällä aatossa ku sillä ajan. Ihime immeinen tuokii.

Korjuumies siinä sitte koettel ehotella, että jospa joku on sammuttanna ajovalot aatosta. No eehä semmonen voe pittee paekkoosa, ku minu aatossa on aatomaattivalot jotka männöö piälle ku aaton käännistää. Eekö tuo äejä  se vertoo tiijä?

Lähettii  siinä sitte sitä aatoo tutkimmaa. Korjooja pyys minnuu käännistämään aaton ja kiers sen ja avas sitte kuskipuolen oven. Pyöräätti siinä sitte yhtä napukkaa ja höh, valot syttyvätten. Totes siinä sitte minulle, että aatossa  on tällane valokatkasija josta ne valot männöö piälle ja sammuuvatte kanssa.

Siinä vaiheessa meekäläenen olj jo valamis ehtimää asvaltista sitä pienintäkkii mahollista rakosta, josta oes piässynnä vajjoomaa muan alle. Vua eehän sitä tietennää siihe hättään löötynnä.

Selvishä se sitte se syyki niihe valloen poessaolloonki. Serkkupoeka olij laananna aatoo ja viisauksissaa männä sammuttamaa ne helkatin valot siitä napukasta. Kyllä sae poeka kuulla kunnijasa. Mutta myöntee pittää, että opinpas minnäe jottae. Aatossa tojellakkii on semmone napukka mistee ne ajovalot sammuu.