Urheilukärpänen Kirittärien pelissä

Urheilukärpänen Kirittäret – Rauman Fera -pelissä

Keskiviikkoiltana meitä lähti kuuden henkilön porukka katsomaan Jyväskylän Kirittäret – Rauman Fera -naisten superpesiksen puolivälieräpeliä. Porukassa oli kaksi ensikertalaista, eivät siis olleet ikinä käyneet katsomassa pesäpallopeliä.

Saavuimme Hippoksen pesäpallostadionille, valitsimme paikat yläriviltä ykkös-kolmos puolelta. Ennen pelin alkua minä kävin ostamassa hodarin, sillä Lohen peleistä tuttu hodariyrittäjä oli myymässä niitä. Ennen kuin pääsin takaisin paikalleni alkoi satamaan vettä. Etsin sateenvarjoa ja meinasin tiputtaa lompakkoni penkin välistä alas maahan. Myös ukkonen jyrisi ja salamoi, mutta sitkeästi istuimme paikoillamme. Sade ja ukkonen ei kestänyt kauaa.

Peli alkoi ja selitin yhdelle ensikertalaiselle pelin sääntöjä ja tapahtumia. Peli oli Kirittärien hallintaa heti, ensimmäisen vuoroparin lopettavalla Kirittärien Jutta Myllyniemi, Emma Körkkö, Tinja Töyrylä ja Ella Mäkelä löivät juoksun. Tilanne oli siis 4 – 0 . Rauman Fera ei ensimmäisellä jaksolla onnistunut juoksuja tekemään. Kirittäret tekivät vielä 4 juoksua. Ensimmäinen jakson Kirittäret voittivat 8 – 0.

Kuulutettiin, että loput hodarit alennushintaan. Yksi meistä syöksyi ostamaan hodarin. Hän ei osannut päättää mitä majoneesia laittaa hodariinsa ja oli laittanut neljää eri majoneesia. Toisella jaksolla peli oli hiukan tylsää. Vieressäni istuva ensikertalainen kysyi: ”Kauanko peli vielä kestää?” Löysin repustani pikku Minionsit, otimme kuvan heistä katsomassa peliä. Kirittäret voittivat myös toisen jakson juoksuin 3 – 0.

Matkalla kotiin odottaessani bussia keskustassa alkoi satamaan vettä. Kastuin oikein kunnolla, kenkäni ja sukkani olivat ihan märät.

Täytyy sanoa, että kyllä naisten peli on erilaista kuin miesten peli. Siitä on kauan, kun olen viimeksi käynyt katsomassa naisten peliä. Voi olla, että ensi kesänä menen katsomaan yhden naisten pelin kun Hippokselle valmistuu uusi pesäpallostadion.